sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Siniverinen strategia / Vinttiteatteri 22.7.2017

Selatessani Turun ja lähiseutujen teatteritarjontaa iski sieltä heti silmään Vinttiteatterin Siniverinen Strategia. Muuten alueen esitykset oli joko katsottu jo, tai ei-niin-kiinnnostavia. Kun vielä ensi-ilta osui Turku-viikonloppuuni, niin mikäs sen parempaa. Enskareissa on aina oma taikansa.

  

Vinttiteatterilla on nyt menossa 4. esityskausi. Paikka on mitä idyllisin eli vanhan maatilan navetanvintillä. Pihapiiri oli kuin suomifilmistä aittoineen ja kukkaistutuksineen. Navetaan päädyn kaksireikäinen ulkohuussikin oli Victoria ja Daniel-kuvineen idylliin sopiva. Puuttui vain enää Tauno Palo ja Ansa Ikonen astelemassa kulman takaa. Mutta hehkeitä suomineitoja kyllä nähtiin!


Näyttämö oli kotoisa ja kotikutoinen, kuormalavoista tehtyine katsomoineen. Koska halusin selkänojallisen paikan asettauduin takariviin, selkä seinää vasten. Mutta koska oltiin navetanvintillä, niin joka paikka oli lähellä ja näkyvyydeltään hyvä. Vaikka vintillä oltiinkin niin valot olivat ihan ammattilaistasoa.


Ja niin olivat esiintyjätkin! Karlo Haapiaisen olin nähnyt jo loistavassa Miehen tanssi-esityksessä viime syksynä, mutta Teakissa opiskeleva Pyry Kähkönen oli myös todella hieno ”löytö”. Ja entäpä sitten naiskaksikko; teatterin perustajat ja kantavat voimat. Käsikirjoittamisen (yhdessä Oona Airolan kanssa), lavastamisen ja raikkaan sinivalkoisen puvustamisen lisäksi Laura Hurme ja Anu Heikkilä esiintyivät kuin huippuammattilaiset. Vaikea uskoa että kumpikaan ei opiskele alaa vaan ihan muita juttuja.


Oona Airolan ohjauksessa nelikko sujahtaa uusien suomikuninkaallisten joukkoon hienosti. Ollaan tulevaisuudessa, EU on hajonnut ja 2,5 miljoonaa suomalaista poistunut maastamme. Kansaedustajistakin jäljellä on vain kuusi. Kriisi on siis aika vakava, ja ratkaisu on arpoa kansalaisten joukosta maalle kuninkaalliset. Uusi kuningaspari sekä prinssi ja prinsessa heräävät kaikki oudosta paikasta (Mannerheimin metsästysmaja!), ja vain salaperäinen ääni kaiuttimesta ohjaa heitä. Porukan tehtävä on kehittää 100-vuotissuunnitelma, jolla saisi houkuteltua tänne ihmisiä. Suomi nousuun! Homma ei kuitenkaan suju kuin Strömsössä; jokaisella on oma henkilökohtainen (trauma)historiansa mihin saamme pikavilkaisuja. Keskinäiset kemiatkaan eivät aina kohtaa. Prinsessa on raskaana, persuhenkinen paimiolainen prinssi haikailee Marjatan perään (ja vetäisee legendaarisen saunakauha munilla-kohtauksen), ja ei kuningattarellakaan ihan auvoisaa tunnu olevan. Näemme myös paneelikeskustelun minne kansalaiset saavat soitella kommenttejaan ja kysymyksiään.

  

Antti Kulmala on valojen lisäksi suunnitellut koreografioita, ja aika hienoja tanssijuttuja ja voimisteluliikkeitä pyramideineen saammekin nähdä. Musiikki on ihanan perinteistä Säkkijärvenpolkasta Satumaahan ja Pyry Kähkönen vetelee välillä haitarilla hienoja säestyksiä myös. Ilman pakollista kesäteatterin kännikohtaustakaan ei selvitä, mutta se ei onneksi ole ihan kamalan pitkä.


Ensi-iltatarjoilutkin olivat juuri sopivat. Kävyllä sai tosi hyvää pullaa ja kupin teetä. Mitä sitä nyt muuta kaipaakaan!


Kyllä melkoisen tyydyttävän strategian sieltä kuninkaalliset saavat aikaan, ja ainakin tämä katsoja hykerteli tyytyväisenä esityksen jälkeen. Raikasta, omaperäistä ja todella kivaa kesäteatteria. Energialataus oli lavalla melkomoinen. Pistäkääs nimet ja Vinttiteatteri mieleen! Tänä kesää kerkeää katsomaan vielä 12.8. asti.


Esityskuvien copyright Antti Kulmala (eka), Anna Heikkilä (2 muuta).
Muut kuvat omiani.
Mutama kuva lisää vielä kotvasen kuluttua!
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti