Hurjaruuth: Talvisirkus Muisti / 18.12.2016

Viime vuonna kävin ensimmäistä kertaa katsomassa Hurjaruuthin Talvisirkusta Kaapelitehtaan Pannuhallissa, ja olin hyvin vaikuttunut. Joten luottavaisin mielin menin katsomaan tämän vuotista sirkusspektaakkelia, nimeltään Muisti. Siinä missä viime vuonna oltiin reissaamassa maailman ympäri, niin nyt keskityttiin muistiin, muistamiseen ja muistoihin. Niin yksilön kuin kansakunnan kollektiivisen muistinkin.

Sirkusta on aina ilo katsoa, ja niin toki nytkin. Mutta sellainen viimevuotisen kaltainen hyvä käsikirjoitus ja juoni puuttui tästä kyllä, tai minä en ainakaan tavoittanut dramaturgista punaista lankaa. Irrallisia esiintymisnumeroita, joista jotkut liittyivät toisiinsa ja jotkut eivät. Enemmänkin vain kokoelma temppuja peräkanaa. Ja jotenkin liki 2,5 tuntia oli liian pitkä aika, koska sellaista joutokäyntiä oli paljonkin. Pariin tuntiin olisi hyvinkin voinut napakoittaa.

Kansainvälinen sirkuskaarti on kyllä lahjakasta. Yksi suosikkejani on Stina Kopra & Lotta Paavilaisen rolabola/parinumero, jonka näin viimeksi Mad in Finland-esityksessä 2015. Edelleen hauska ja viihdyttävä, vaikka mummovaatteet onkin vaihtuneet. Muutenkin kaikki akrobatianumerot on hienoja. Tankoakrobaattimiestä olisi jaksanut katsoa pidempäänkin, samoin lopun trapetsi/ilma-akrobatianelikkoa. Oli muuten ihmeellisen uljas se metallihäkkyräteline miltä nämä lentelivät ilman halki.

Mutta on tässä liikaa tyhjäkäyntiä. Itse en ainakaan jaksaisi seurata korttipakan muistiinpainamista ja pelikorttien pläräystä; nyt se tuntui kestävän ikuisuuden. On toki makuasia pitääkö hyppynarunumeroista tai nuorallatanssista (minä en). Tosin se kovakärkisillä balettitossuilla narulla kävely oli hienoa. On jongleerausta, vannetaiturointia, Hard Rock Hallelujah monstereineen, klovneja... Monipuolisesti kaikenlaista nykysirkukseen kuuluvaa. Viihdykettä niin lapsille kuin aikuisillekin. Ja yleisöä otettiin mukaan monella tavalla. oli tietokilpailua missä possut esittivät satuja ja katsojat arvuuttelivat. Mutta miten nämä kaikki liittyvät toisiinsa onkin toinen kysymys.

Livebändi oli nytkin ihan huikea. Otto Eskelinen, Pentti Luomakangas, Niko Votkin ja Eero Tikkanen soittivat hirveän suurta kokoelmaa intrumentteja. Orkesteri on upean värikkäissä vaatteissa ja sirkusesiintyjätkin ovat toki hyvin räväköissä asuissa (Kaisa Rissanen/Tauko Designin käsialaa). Koko tämän talven esitys on Arja Petterssonin ohjaamaa ja Sanna Silvennoisen koreografioimaa.

Jotenkin en voinut välttyä ajatukselta että tämä oli välivuoden teos ja toivon mukaan ensi vuonna pääsemme taas samalle huipputasolle kuin viime vuonna!


Kuvien copyright Joona Pettersson (paitsi Kaapelitehtaan kuva oma)
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.