torstai 27. lokakuuta 2016

Sekaisin Wilistä / Valtimonteatteri 27.10.2016

Oikeasti, jos joku taho Suomessa tekee näytelmää William Shakespearestä, niin siellä olen minä! Ja tällä kertaa olin oikea VIP-kutsuvieras ensi-illassa, ja kylläpä mua hemmoteltiin. Olisi saanut kuohuviiniäkin, mutta autolla kun olin, ja en muutenkaan ole kuohujuoman ystävä, niin tyydyin vissyyn. Mutta ihania suolapaloja ja suklaakonvehteja tunnustan suorastaan ahmineeni. Eli iso kiitos Valtimonteatteri myös tästä!! Ja kuka sanoo ettei teatteribloggaajat saa mitään bonusta tästä hommasta :-)


Näillä tarjoomuksilla ei kuitenkaan ollut osaa eikä arpaa mielipiteeseeni illan esityksestä. Koska RAKASTIN sitä!! Sekaisin Wilistä eli Shakespeare for very dummies summaa Shakespearen elämää napakasti, hauskasti ja hetkittäin jopa aivan hysteerisesti. Tämä kaikki ennen väliaikaa, sillä sen jälkeen luodaan katsausta herran näytelmiin.


Koko neljän hengen sakki estradilla pistää itsensä likoon lukuisissa eri rooleissa. Eero Enqvist, Pinja Hahtola, Outi Ikonen ja Mona Kortelampi ovat ihan loistavia, ihan kaikissa tamineissa. Viiksillä tai ilman. Ohjaaja Seppo Honkonen on yhdessä tämän tiimin kanssa keittänyt kokoon maukkaamman sopan kuin Macbethin noidat konsanaan. Se mitä Williamin elämästä ei tiedetä (eli ei paljon mitään) niin se keksitään :-) Monty Pythonin henki leijailee voimakkaana koko produktion yläpuolella, ja sen vaikutteita ei todellakaan piilotella. Hyvä niin.


Meille paljastuu missä William todellisuudessa oli seitsemän vuoden "katoamisensa" aikana => seksiorjana Anne Hathawayn kellarissa. Näemme miten metsäkauris saa erilaisia täytteitä purjosta parsakaaliin. Globe-teatteri Lontoossa on todellinen lavastustaiteen mestarinäyte! Edward de Ver palkkaa Shakespearen kuuluisan näytelmäkirjailijan rooliin, koska ei itse erinäisistä syistä voi julkaista näytelmiään... "ooks sä vähän sellainen sonetti-boy?".


Ja eihän se yhtään sopisi jos nainen avaisi suunsa näyttämöllä! Alluusio (vai oliko se sittenkin jallu fuusio vai falloskuutio?) on eräänlaista kirjallisuusbrassailua... no niinpä! Kaikkihan tietävät että WS jätti toiseksi parhaan sänkynsä vaimolleen testamentissaan. Illan aikana selviää sekin mysteeri mihin se paras sänky sitten meni.


Yksi esityksen helmistä (niistä lukuisista) oli katkelma Jaakko Fredrik Lagervallin Ruunulinna murhenäytelmästä! Tuo jo vuonna 1834 ilmestynyt Karjalaan sijoittuva suomalaismukaelma Macbethistä. Mikä kulttuuriteko! Tekisipä joku ryhmä joskus koko Ruunulinnan näyttämölle! Aivan huikeaa. Ruunulinnasta ja sen Macbeth-yhteyksistä (ja Macbethin kääntämisestä ylipäätään) löytyy loistava blogikirjoitus VARIENG-sivustolla. Kannattaa ehdottomasti lukaista.

  

Meille tarjoillaan Ruunulinnan ja Macbethin lisäksi katkelmia (muodossa tai toisessa) myös näytelmistä Richard III, Hamlet, Kuningas Lear, Antony ja Kleopatra, Romeo ja Julia, Myrsky, Otello... Erityisenä helmenä Learin eri suomennosversiot, ja mukaan on päässyt myös tämä googlen kääntämä "kuningas on kauhea rage" käännös!! Tunnustan että nauroin välillä niin paljon että meinasin tipahtaa tuolilta.


Ihan kaikki ei iske muhun NIIN kamalasti (esimerkiksi Romeo ja Julia kierrättämässä takavuosien Raptorin hittiä Oi Beibi), mutta enimmäkseen viihdyin niin hyvin kun voi missään esityksessä vaan viihtyä.

Suositellaan erityisesti Shakespeare-faneille, uskoisin että pienellä WS-tietämyksellä tästä saa irti niin paljon enemmän. Mutta kuka hyvänsä teatterin tai Monty Pythonin ystävä nauttinee tästä kyllä myös. Esityksiä on 3.12. asti, ja jos suinkin saan mahdutettua allakkaan niin meinaan mennä katsomaan tämän uudelleenkin. Sen verran loistavaa menoa pikkiriikkiseen tilaan oli saatu mahdutettua.



Valtavan iso kiitos koko Valtimonteatteri ja työryhmä tästä pienestä helmestä!



Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.
Kuvatkin otin ihan itse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti