lauantai 9. huhtikuuta 2016

Olivierit on jaettu tälle vuodelle

Vuoden 2016 Olivierit on taas jaettu. Satuin olemaan Lontoossa samaan aikaan, ja pitihän se Covent Gardenin läpi kävellä ja ohimennen vilkasta niin esiintymislavaa, kuin oopperataloon meneviä julkkiksiakin. Paljoa ei jälkimmäisiä kyllä aidan takaa näkynyt :-)


Ensimmäistä kertaa ikinä lähetys nähtiin striimattuna YouTubessa suorana, mutta vain ulkomailla. Britit saivat tyytyvä perinteiseen ITV-lähetykseen, mikä tuli pienellä viiveellä. Mutta sitten maanantaina oli telkkarissakin luvassa KOKO lähetys, eli hieno homma. Se varsinainen lähetyshän on typistetty, eli kaikki "vähemmän" tärkeät palkinnot jätetty pois. 


Ja oli siellä muutamia yllätyksiä, mutta aika moni ennakkosuosikki voitti. Ja munkin suosikki. Hieman yllättäen Suuri ja Mahtava Barbican-Hamlet ei saanut pystin pystiä, ja ehkä ihan hyvä niin, koska niin paljon parempiakin juttuja viime vuoden teatterikentällä tehtiin. Aika hyvin nämä omat veikkaukset osuivat oikeaan...

Paras revival palkinto meni NT:n Ma Rainey's Black Bottom -nimiselle näytelmälle (ainao ehdokkaista mitä en ollut nähnyt). Paras uusi komedia Nell Gwynn (vielä myös näkemättä, vaikka hieman haluaisin). Olisi voinut kuvitella että Hamlet olisi voittanut palkintoja lavastuksesta, valaistuksesta tai jostain muusta vastaavasta, mutta ei edes niistä. Valaistuksen vei Mark Henderson (Gypsy), puvustuksen Gregg Barnes (Kinky Boots) ja lavastuksen Anna Fleischle (Hangmen). Niin ja äänisuunnittelusta Tom Gibbons (Peoples, Places and Things)

 Mark Gatiss ja palkinnon jakanut Lesley Manville


The Phantom of the Opera oli yleisön äänestämä suosikki (ainoa palkinto missä yleisö saa sanoa sanansa). Ja Kinky Boots oli paras uusi musikaali. Sekin kuuluu sellaisiin "haluan katsoa joskus" esityksiin. Musikaaleista Gypsy kuului illan voittajiin. Se oli paras musikaali revival, ja myös Imelda Staunton sai parhaan musikaalinaispääosapalkinnon (ja ihan odotetusti & ansaitusti). Ja ihana Lara Pulver oli paras musikaalinaissivuosapalkittu. Sen sijaan musikaalimiespääosan palkinto meni Matt Henrylle (Kinky Boots) ja miessivuosa David Bedellalle (In The Heights).

  
Ihkuimmat ikinä, Judi Dench ja palkinnon luovuttanut Luke Treadaway


Varsinaisten näyttelijöiden palkinnot menivät ehkä ainakin itselleni hieman yllättäville nimille. Paras miesnäyttelijä oli Kenneth Cranham (The Father) ja paras naisnäyttelijä Denise Cough (People, Places and Things). Kumpaakaan en valitettavasti lavalla nähnyt, joten en osaa heidän suorituksistaan mitään sanoa. Jälkimmäisen menen kyllä katsomaan NT:n arkistoon kunhan se sinne tulee (kunhan WestEndin näytökset loppuvat).

Sivuosapalkintojen saajien esitykset sen sijaan näin eli ketään ei varmaan yllättänyt että Judi Dench vetäisi kahdeksannen (enemmän kuin kukaan!) Olivier-palkintonsa roolistaan The Winter's Tale:ssa. Huh! Ja Mark Gatiss oli varmaan myös jonkunlainen ennakkosuosikki Three Days in the Country -roolistaan, joten sekään voitto ei mitenkään yllättänyt. Kyllä mua liikutti kummankin kiitospuheet.

Mark Gatiss ja Judi Dench pysteineen

Martin McDonaghin uutukainen Hangmen voitti (ansaitusti) parhaan uuden näytelmän palkinnon, ja se on muuten nyt myös Kansallisteatterissa (ja voisin suositella katsomaan). Paras ohjaaja oli munkin suosikki eli Robert Icke loistavan Oresteia:n ohjauksesta. Sen näytelmän tiimille olisin suonut enemmänkin palkintoja, koska oli yksi viime voden parhaita.

Loput ehdokkaat ja palkitut löytyvät Olivier Awards -sivuilta. Lähetyksen voi edelleen katsoa YouTubesta, jee (tosin tämä on se 1,5 h typistetty lähetys)! Yksi illan hauskimpia juttuja oli tämä Best performance in a sequel "erikoispalkinto", tai sen jakamisyritys.

Aina jää loistavia esityksiä kokonaan ilman ehdokkuuksia, ja niin tänäkin vuonna. Mark Shenton pohti muutama päivä ennen gaalaa tätä asiaa. Lähinnä juuri palkintogaalan äänestyskäytännön ja ehdokasasettelun näkökulmasta. Mielenkiintoista luettavaa.

     

Itse pääsin lähimmäksi Olivier-pystiä Victoria & Albert museon Curtain Up-näyttelyssä. Vaikka se olikin vähän isompi malli... Näyttely oli varsin kiinnostava katsaus niin Olivier kuin Broadwayn Tony -palkintojenkin historiaan.


Ulkokuvat omia, sisäkuvien copyright kuvatoimistot

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti