keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Sibelius, Vampyyrinmetsästäjä / Kumpulan metsäteatteri 28.7.2015

Onneksi Sanna vinkkasi tästä Twitterissä, muuten olisi kesän hauskin kesäteatteriesitys jäänyt huomaamatta kokonaan! Saimme kasaan vielä kunnon seurueen ja kaikki meistä tykkäsivät esityksestä kovasti. Muutama esitys on vielä jäljellä, ja jos lippuja vielä saa, niin suosittelen erittäin lämpimästi.

Kellariteatterin ja Teatteri Ilveksen yhteistoimintaproduktio juhlistaa omalla tavallaan kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen 150-juhlavuotta. Juho Liiran käsikirjoittama ja ohjaama (ja myös puoliksi puvustama ja tuottamakin; se toinen puolikas on Jaakko Perilä) Sibelius, vampyyrinmetsästäjä kertoo Jannen kaksoiselämästä. Toisaalta tämä on menestyvä muusikko ja toisaalta taas... Helsingin kasvavaa vampyyripopulaatiota tehokkaasti harventava tarkka-ampuja. Meidän porukka pohti ennen esitystä kuinka monta vampyyria Sibbe saa teurastettua, ja tukkimiehenkirjanpitoni mukaan 25 epäkuollutta meni. Tosin yksi näistä oli ihmissusi, ja osaa Janne ei ampunut, vain viimeisteli vaarnalla.


Näytelmä sijoittuu 1890-luvulle ja kohtaamme lukuisia suomalaisia kulttuurivaikuttajia noilta ajoilta. Paikalla poikkeaa myös aikakauteen kuulumattomia tyyppejä, vai mitä sanotte näistä nimistä: Roger Moore, Lalli ja piispa Henrik, Juha Hurme ja Jeesus? Hyvin sinne joukon jatkoksi nämäkin menevät. Tarinahan on aika päätön, mutta ah, niin viihdyttävä. Sibelius (Jussi Taipalharju näyttää muuten kovasti nuoren Jannen ja Juhan Af Grannin risteytykseltä) metsästää niitä epäkuolleita viuluopettajansa Mitrofan Vasileffin (Miro Apostolakis) ja viulunsoiton oppilaansa Adolf Paulin (Reetta Moilanen) kanssa. Mutta sitten välillä pitäisi keskittyä siihen säveltämiseenkin. Jos kohta Mitrofan sanookin ettei Jannesta tule kaksista viulistia, mutta ehkä säveltäjänä tämä saattaisi pärjätä :-)

Välillä Janne ihan oikeasti koittaa keskittyä musiikkiin, ja jättää vampyyrinmetsästykset pitkäksi aikaa. Mitrofanin viimeinen kirje ei tavoita tätä, mutta lopulta Adolf saa houkuteltua Jannen takaisin ruotuun. Onneksi: "Adolf, emmä muistanu et tää on näin hauskaa!" Katsojilla on myös.


Koko 15-henkinen näyttelijäpoppoo on hurjassa vedossa. Roolit vaihtuvat lennossa, eikä siihen tarvita sen kummempia asusteiden muutoksiakaan. Muutenkaan lavasteita tms ei ole, vaan Kätilöopiston kalliot toimivat riittävinä taustoina kaikelle kirmailuille. Ja kirmailua tässä totisesti piisaa. Välillä ollaan Liperin kesäteatterissa seuraamassa Juha Hurmeen ohjausta, johon tämä on kirjoittanut itsensä mukaan näytelmään (näytelmään, jossa Janne tappaa runonlaulajia, ja näiden kuolonkorinoita kirjataan sitten ylös)... Esityksessä on mainiota repliikkejä. "Adolf, Lönnrot sätkii vielä", kun listivät kansallisrunoilijamme. Tai Kaarlo Bergbomin kommentti: "Mä olen suomalaisen teatterin grand old man" - Mutta vastineeksi tulee vaan: "Syö hopeaa".

Kansallisteatterin koko Elinan Surman esitysporukka saa maistaa samaa lääkettä. Elinan Surma muuten oli aivan mainio! Näin Laukon Kartanon naapurissa asuvana tämä viihdytti erityisesti. Lopuksi lahdattavana on enää Kaarlo Bergbom (Jussi Lankoski), Ida Basilier (Sara Paasikoski) ja kaikkien vampyyrien alku ja juuri Elli Tompuri (Sara Pirhonen)! Mutta Jannen käsi on vakaa ja vaarnat valmiina.


Välillä seuraamme Eugen Schaumanin siskon Sigridin päiväkirjan lukua huuliharpun säestyksellä. Myöhemmin pääsemme todistamaan Bobrikovin ampumista Roger Mooren (Jussi Lankoski) ja seksologi Jarkko Martikaisen (Jaakko Perilä) selostamana. Moore onkin ollut Jannen salainen agentti!

Välillä Janne juhlii kavereiden kanssa Kämpissä, mutta seuraavana aamuna vampyyrientappaminen ei sujunutkaan... "Sä et taida olla ihan metsästyskunnossa". No ei tainnut niin. Menevät sitten Kämppiin... Jannen tahtipuikko on muuten varsin monikäyttöinen.


Mainiolla tavalla nämä oikeat historialliset henkilöt heräävät elämään. Ja kuolemaan.

Vuonna 1941 on laskuvarjoharjoitukset. Antti Rokka (Reetta Moilanen) ja Christopher Lee (Hilkka Saarela) ovat valmiina hyökkäämään Porkkalaan. Lee hokee Sarumanin reploja ja huutelee välillä "Mordor"! Jannella on suunnitelma: samaan aikaan kun Rokka ja Lee hyökkäävät, niin Lalli (Jaakko Perilä) lähtee Köyliönjärven jäälle kirveensä kanssa Piispa Henrikin metsästykseen ja Antti Hurme (Jussi Lankoski) ohjaa trilogian tästä kaikesta.


Väillä aina lauletaan ja soitetaan, lopuksi Anssi Kelan Nummela. Hmm... Roxetten Sleeping In my Car kaikaa yhteislauluna hienossa joukkolahtauskohtauksessa, missä ammutaan ja vaarnataan ihan solkenaan mm. Tekla Hultinia, Järnefeltia, Snellmania, Topeliusta, Leinoa, Canthia...

Riemastuttava esitys kaikenkaikkiaan!! Koko sakille aplodit ja kiitokset. Tämän paremmin ei Sibben juhlavuotta voisi enää viettää. Kyllä tässä kansallistunne nousi rintaan :-)


Esityskuvien copyriht Vilma Ventola
muut omia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti