sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Poksi / Sorin Sirkus 22.11.2014

Jokavuotinen perinne eli Sorin Sirkuksen joulushow saatiin tänä vuonna käytyä jo heti esitysten alkupäässä. Tällä kertaa meillä oli 9-henkinen seurue, ja vaikka paikat olivat taaimmaisella rivillä, niin näkyvyys oli loistava. Tänäkin vuonna pelottava popcorn-myyjä puuttui (tulin siihen tulokseen että hänen lapsensa lienevät jo poistuneet sirkuslaisten muonavahvuudesta ja siksi hänkään ei enää talkoile?). Narikka ei ole varmaan koskaan ollut noin sujuvan nopsa; heille spesiaalikiitokset!





25-vuotisjuhlaesitys oli väreiltään mustavalkoinen, sävytettynä rippusella harmaata ja hopeaa. Ei ihan niin värikästä kuin on totuttu näkemään. Mutta Kitte Klemettilän suunnittelemat puvut ovat silti aina näyttäviä. Toinen kadonnut elementti oli livemusiikin puuttuminen. Se hieman harmitti, sillä ainakin minulle se elävä bändi (tai edes dj) on ollut iso osa kokonaisuutta. Myös trampoliininumeroa jäin kaipaamaan. Sen sijaan nähtiin paljon ilmassa tapahtuvia akrobatianumeroita, jotka on kyllä mun suosikkeja.

Nämä kaksi upeaa kuvaa on ottanut Kristian Wanvik

Mutta pääasia oli kunnossa eli upeat esiintyjät! Toinen toistaan hienompia juttuja ja taitavampia nuoria. Mun ykkössuosikiksi kohosi Kalle Pikkuharju, jolle tämä oli ensimmäinen joulushow. Miten kukaan voi olla näin elastinen ja loistava esiintyjä? Tästä 14-vuotiaasta akrobaattimestarista toivottavasti kuullaan vielä! Ensin hän tasapainoili kuution päällä ja myöhemmin vielä jalka/käsiakrobateerasi isojen pallojen kanssa.


Tulinumero on aina hieno. Ja tyttöjen pyramidimuodostelmat, huh! Kyllä pitää olla vahvat reidet alimmaisilla. Tykkäsin myös kovasti rullia tasapainottelavasta kaksikostakin. Ja erinomaisia jonglöörejä! Entäpä sitten tyttöjen heittonumerot, siis missä vahva poikakaksikko viskeli yhtä tyttöä keskellään.

Kimaltavat vanteet eivät enää näyttäneet semmoisilta lainkaan, kun valot välkehtivät niissä. Ihan kuin avaruusolennot olisivat vallanneet niitä pyörittävän tytön.


Erityismaininta tyylikkäille ohjelmanumeroiden vaihdoille. Kun porukka vei tai toi turvapatjoja tai mitä tahansa rekvisiittaa, siitä oli tehty ihan omia pikku esityksiä. Ja ikuisesti jäi vaivaamaan ilmojen halki lipuneen valaistun kuution kohtalo; minne se ihminen sieltä sisältä katosi??

Taas kerran siis tasokasta viihdettä, mutta ehkä hieman laimeampi esitys kuin yleensä. Olen tykännyt temaattisista, juonellisista kokonaisuuksista. Vaikka nytkin oli yhtenäinen visuaalinen teema, niin numerot olivat erillisiä juttuja, eivätkä osa isompaa kokonaisuutta. Ei missään nimessä heikko esitys, mutta kun Sorin Sirkus on itse asettanut niin korkean riman huipputasoisilla joulunäytöksillään, niin siihen nähden tämä ei ihan samaan yltänyt.


Ja taas kerran huomaan oman sirkusterminologian puutteeni. Pitäisiköhän pyytää joltakulta asiantuntijalta apua, kun en tiedä temppujen nimiä...


Kaksi merkittyä kuvaa on ottanut Kristian Wanvikloput kuvat omia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti