maanantai 13. tammikuuta 2014

Coriolanus / Donmar Warehouse 13.1.2014

Jaa-a, mitäs tästä sitten. En ole vielä saanut joulukuun esityksestäkään kirjoitettua mitään kovin syvällistä ja järkevää. Täällä olin Wendyn kanssa, ja vaikka paikat eivät olleet ihan niin hyvät kuin viimeksi (ennen joulua) niin Donmarissa mikään ei ole kovin kaukana lavasta. Eli kaikki ovat hyviä.


Esitys oli ehkä vieläkin parempi kuin ensimmäisellä kerralla. Tom Hiddleston oli edelleenkin häikäisevän upea. Koko seurue on ollut flunssainen ja puolikuntoinen, mutta minä en huomannut sen ainakaan vaikuttaneen tasoon millään tavalla. Tällä kertaa Deborah Findlay (Volumnia) ei takeltanut ja oli aivan hurjan hieno muutenkin. Muutama äidin ja pojan yhteiskohtaus teki lähtemättömän vaikutuksen.


Mark Gatiss oli nytkin mahtava Menenius. Yhtä aikaa isällinen hahmo Caius Martiukselle, semmoinen leppoisa vanhempi valtionpäämies. Mutta toisaalta häntä ihan selkeästi riipii se mitä Caius Martius käy läpi ja miesparka koittaa tehdä kaikkensa tämän hyväksi.

Viimeksi mua hieman ehkä ärsytti nämä Brutus ja Sicinia, jotka ovat kansantribuuneja, mutta nyt kumpikin (Elliot Levey ja Helen Schlesinger) on roolissaan jotenkin varmempi ja siten parempi. Yksi tyyppi mistä pidin kovasti oli Cominius (Peter De Jersey), Caius Martiuksen toinen isähahmo ja tämän kenraali.

Tarttee kyllä edelleenkin olla sitä mieltä että yksi hienoimpia teatterikokemuksia varmaan koskaan! Simppeli lavastus toimii ja se tuolien siirtelykään ei ole enää haittaavaa.


Mun tuurilla oli sellainen ilta, kuten joulukuussakin kun olin tätä viimeksi katsomassa, että kukaan näyttelijöistä ei tullut ulos. Teatterilla oli joku yksityistilaisuus esityksen jälkeen. Jäin kuiteskin ulos notkumaan kun ei ollut varsinaisesti kiire mihinkään. Sen jälkeen kun ihmiset olivat menneet pois ja etuovi lukittu, niin siirryin muualle. Ja kävikin niin että olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja yksin. Pääsin keskustelemaan Tom Hiddlestonin kanssa hetkeksi kahdestaan, tai no, autokuski/turvamies oli siinä kanssa. Ja sain annettua suklaani. Kuvia tai nimmareita ei kyllä herunut, mutta kukaan muukaan ei saanut niitä jotta... Mä sain sentään juteltua hetken!


Palasin rikospaikalle seuraavana päivänä, koska oli sen verran lyhyempi näytelmä sillä kertaa että ehti. Satoi. Tällä kertaa Tom tuli ulos kyllä jakamaan armollisesti nimmareita, mutta vain saman päivän lipunhaltijoille. Me muut saimme tyytyä katsomaan ja kuvaamaan toiselta puolelta katua.

Harmittaahan se tietenkin hieman, mäkin kävin kahdesti katsomassa esityksen ja tyhjin käsin sain poistua. Mutta ymmärrän erittäin hyvin että näyttelijät haluavat mennä kotiin. Varsinkin fyysisestikin rankan esityksen jälkeen, ja näyttelijöistä osa on vielä hieman kipeänä. Varmaan viimeinen asia mielessä on seistä sateessa kirjoittamassa nimmareita ihmisille. Täytyy todeta että hattua nostan niille ketkä jaksavat tulla ulos tapaamaan faneja ja olla vielä kohteliaita. Hiddles oli oikea herrasmiesmäisyyden perikuva!


Mark Gatissia ei näkynyt lainkaan, harmi, koska olin ostanut Elma-messuilta sellaisia käsintehtyjä inkiväärikarkkeja sille (jotka jouluna unohdin tuoda). Alfred Enoch (Titus Lartius) sen sijaan raapusti nimmarin sillon maanantaina. Herra näytteli Dean Thomasia Harry Potter-leffoissa ja oli itse asiassa myös kahdessa erinomaisessa tv-sarjassa (Broadchurchissa ja Sherlockissa).


Lisätään vielä yksi suomalainen kritiikki, eli Ursula kävi katsomassa samoihin aikoihin kun minäkin.


Stage door kuvat otettu 14.1.2014/Donmar. Kuvien copyright minä itte. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti