perjantai 29. marraskuuta 2013

Kalevala - kansalliseepos nyt / Nääspeksi 28.11.2013

Taas kerran oli teekkarispeksin, tällä kertaa Tampereen oman Nääspeksin, aika. Yli kolme tuntia huonoja (teekkari)vitsejä, hyvin soittava iso bändi selloineen, trumpetteineen jne, esitykseen ympättyine mainoksineen ja upeine puvustuksineen. Loputonta ammentamista kansalliseepoksestamme. Aivan mainiota viihdettä taas kerran. Poskilihakset on ihan hellinä nauramisesta.


Aino Haiven käy psykiatrilla ahdistavien uniongelmiensa vuoksi. Unet Louhesta ja Pohjolan paluusta alkoivat siitä, kun Ainon Kalevalaa tutkiva veli Jouko löysi Elias Lönnrotin kadonneen muistikirjan. Pian Aino huomaa kauhukseen, että unien takana on jotain kierompaa ja uhkaavampaa kuin mitä tavallinen kuolevainen voi ymmärtää. Mikä avuksi, kun Suomen kohtalon suunta laitetaan koetukselle? Jouko Haiven :-)) [Joukahainen]

 Bändi vedossa Pakkahuoneella (Laurin kuva)

Louhi on palannut (tai palaa pöhkön Joukon ansiosta) ottamaan Suomen haltuunsa, ja apuun tarvitaan Lemminkäinen kenet Aino löytää mielisairaalasta. Siellä mies viettää elostelevaa aikaa punaisissa pvc-housuissaan Ainojensa ja tiukan ylihoitajansa seurassa. Lemminkäisen elämän tarkoitus tuntuu olevan naisten hurmaaminen. Apuun värvätään myös Ilmarinen, jolla on suhde Lemminkäisen äidin kanssa. Lopuksi myös Väinämöinen kaivetaan hätiin.


Tarinassa ei ole päätä eikä häntää, eikä se ole niin oleellistakaan. Kaikki klassiset jutut Kalevalasta on mukana. Kun Lemminkäinen ja Ilmarinen loitsutaan suohon, niin huvittaa miten hienosti suo on toteutettu (ruskeisiin kaapuihin puetut avustajat jotka ryömivät lattialla). Väinön romanttinen kiinnostus kaloihin (koska Aino muuttui kalaksi hukuttautuessaan) saa Ainon pukeutumaan hemaisevaan kalapukuun...

Kalapuvullinen Aino, Lemminkäinen ja Ilmarinen (Laurin kuva)

Meikit ja puvustukset on todella hienoja, erityisesti Louhin asustus ja ulkomuoto. Se Ainon kalapukukin oli upea. Ja ylipäätään kaikki tilpehöörit aseista irtoraajoihin (Lemminkäisen äiti joutuu kirjaimellisesti kursimaan poikaansa kasaan useaan otteeseen).

Ja kuten teekkarispeksiin kuuluu niin aina silloin tällöin joku esiintyjä tarttui mikkiin ja esitti jonkun coverbiisin, aiheeseen sopivilla sanoituksilla. Kaikki eivät nyt olleet ehkä laulajia luojan armosta, mutta hauskoja juttuja kyllä kuultiin. Niin Abbaa kuin Casino Royale Bond-leffan tunnariakin. 12-henkinen bändi oli iskussa, ja soittivat yleisön pyynnöstä myös Paranoidin! Ja sellosoolon! Sosiaalinen media sai hyvin paljon tilaa tekstissä. Ja Cheek (jota en ole koskaan kuunnellut enkä edes nähnyt missään, joten ne vitsit meni vähän ohi).

Loppulaulun aikana Lemminkäisen ja Ilmarisen sotisovat pääsevät oikeuksiin

Tänä vuonna ääniefektit olivat erikoisen hyviä, olipa kyseessä sitten turpaan lyömisestä tulevat äänet tai valomiekoista tulevat vinkunat (kyllä, klassinen valomiekkataistelukin Star Wars-hengessä nähtiin!). Ja mitä olisi teekkarispeksi ilman yleisön omstart-huutoja, eli kohtauksia uusiksi milloin savon murteella ja milloin hidastettuna, ja milloin mitenkin. Ne hidastetut kohtaukset on kyllä ihan parhaita.

Louhi vasemmalla ja Väinö oikealla loppulaulussa

Lauluosuuksissa (ja välillä muutenkin) nähtiin 7-henkinen tanssijajoukko (joukossa myös yksi atleettinen miestanssija!) vetämässä huikeita koreografioita. Ja orkka soitti punaisissa trikoissa ja mustissa hihattomissa paidoissa kaikki :-)

Lopussa, kun lähdetään sotimaan Louhea vastaan ja Ilmarinen ja Lemminkäinen vetävät sotasopansa ylleen, well, kyllä on näyttävät vetimet :-) Ilmarisella on muuten älyttömän hieno sähkökannel, missä on myös vilkkuvat valot!

Yli 160 tyyppiä tekee tätä esitystä, ihan uskomaton määrä opiskelijoita. Ja mukana on myös aika paljon ei-teekkareita!


Viralliset kuvat Lauri Niittymäki, muut minä itte

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti